Alkoholi on keskushermoston lamaannuttaja. Pieninä määrinä se rentouttaa, hidastaa refleksejä, heikentää koordinaatiokykyä ja reaktioaikaa eli aikaa, kuinka nopeasti ihminen pystyy toimimaan tilanteissa. Siksi pienenkään alkoholimäärän vaikutuksen alaisena ei saa ajaa autoa. Kun alkoholimäärä ylittää humaltumisen rajan, alkoholi vaikuttaa puhekeskuksiin ja puhe muuttuu sammaltavaksi. Olo tuntuu uneliaalta ja tunteet sekä käyttäytyminen muuttuvat huomattavasti alkoholin vaikutuksesta.
Suuri alkoholimäärä aiheuttaa pahoinvointia ja lopulta tiedottomuuden tilan, jopa kooman. Jos käyttää alkoholia, se pitää tehdä vastuuntuntoisesti.
Alkoholi vaikuttaa moniin aivojen välittäjäaineisiin. Se kiihdyttää dopamiinin, noradrenaliinin ja beta-endorfiinin tuotantoa. Tästä johtuen se antaa monille ihmisille hyvän olon tunteen. Osalle ihmisistä muodostuu alkoholiriippuvuus, joka vaurioittaa hiljalleen aivoja. Alkoholisoituneen ihmisen kehossa on jatkuvaa vapinaa, mikä viittaa siihen, että aivoissa on tapahtunut vaurioita. Krooninen alkoholinkäyttö voi vaurioittaa etuotsalohkoa eli tiedon prosessonnista ja ajattelusta vastaavaa aivojen osaa. Alkoholismi voi myös pienentää aivojen kokoa.
Amfetamiini kehitettiin alunperin 1920-luvulla lääkkeeksi astmaan, narkopepsiaan ja ylivilkkauteen. Toisessa maailmansodassa sotilaille ja lentäjille annettiin amfetamiinia, jotta he pysyisivät hereillä ja valmiustilassa.
Toisen maailmansodan jälkeen amfetamiinin käyttö huumausaineena yleistyi. Toistuvasti ja vahvoina annoksina käytettynä se aiheuttaa vakavaa unettomuutta, levottomuutta, vainoharhaisia psykooseja, hallusinaatioita, väkivaltaista ja aggressiivista käytöstä, painonpudostusta sekä tärinää.
Metyylifenitaatti
Amfetamiini vaikuttaa dopamiinin välitykseen hermosolujen välillä, siksi sen synteettistä johdannaista metyylifenitaattia on käytetty ADHD-lääkkeissä. Metyylifenitaatti on lievempi stimulantti kuin amfetamiini.
Metyylifenitaattilääkkeet eivät sisällä amfetamiinia, vaan amfetamiinin kaltaista synteettistä lääkeainetta. Metyylifenitaattilääkkeet kuitenkin luokitellaan huumausaineeksi ja niiden käyttöön sekä maasta poisvientiin tarvitaan erikoislupa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.
Erikosluvan hakee reseptin kirjoittanut lääkäri ja matkalle lähdettäessä lääkkeen maastavientiin oikeuttavan todistuksen saa apteekista.
Kofeiini on maailman suosituin nautintoaine. Sitä on kahvissa, teessä, kaakaossa, suklaassa, osassa virvoitusjuomia sekä joissakin lääkkeissä. Kofeiini on keskushermoston stimulantti. Liikaa käytettynä se aiheuttaa levottomuuden tunnetta, sydämen kiihtynyttä sykettä ja huimausta.
Kofeiini kiihdyttää liikennettä neuroniverkossa. Aivolisäke, joka tuottaa kymmentä eri hormonia ja yhdistyy hormonikeskus hypotalamukseen, tulkitsee liikenteen niin, että käynnissä on hätätilanne. Aivolisäke kiihdyttää adrenaliinin tuotantoa ja keho valmistautuu taisteluun: Tunnet olon virkeämmäksi ja voimakkaammaksi.
Toisin sanoen kofeiini edesauttaa stressireaktion aikaansaamista aivoissa. Stressireaktio on myönteinen, jos kofeiniin käyttö on kohtuullista ja oman sietokyvyn rajoissa.
Kofeiini on erittäin mieto huume, joka vaikuttaa dopamiinin tuotantoon. Siihen voi tulla riippuvuus samoin kuin muihinkin dopamiinia kiihdyttäviin aineisiin ja toimintoihin. Kofeiiniriippuvuuden tunnistaa siitä, että tunnet olosi rauhattomaksi, jos et saa jotain kofeiinipitoista.
Nikotiini Kun ihminen ottaa sauhut tupakasta, nikotiini alkaa vaikuttaa aivoissa kahdeksan sekunnin sisällä.
Keskushermostossa ja erityisesti aivojen talamuksen alueella, on nikotiinireseptoreita. Kun nikotiini kiinnittyy näihin reseptoreihin, hermostoon vapautuu lisää dopamiinia ja endorfiinia.
Nikotiini on yksi eniten riippuvuutta aiheuttavista aineista. Nikotiiniriippuvuuden syntymekanismia ei täysin tunneta, mutta sen arvellaan johtuvan nikotiinin yhteydestä dopamiiniin. Oletetaan, että nikotiini kiihdyttää lyhytkestoisesti dopamiinin tuotantoa samoin kuin alkoholi tai netinkäyttö,
Nikotiini on todettu myrkylliseksi aineeksi. Sitä käytetään myös hyönteismyrkyissä.
Kokaiini Espanjalaiset löytöretkeilijät havaitsivat, että Etelä-Amerikassa ihmiset jauhoivat suussaan koka-kasvin lehtiä. Siitä alkoi kokaiinin historiankirjoitus. 1860 keksittiin irrottaa kokaiinia koka-kasvin lehdistä. 1880 valmistettiin viiniä, jossa oli kokaiinia.
Myös Coca-Cola sisälsi alunperin kokaiinia. Vuonna 1906 kokaiini poistettiin Coca-Colasta. Kokaiinista tuli laiton aine 1914.
Kokaiini aiheuttaa noin tunnin ajan kestävän euforian tunteen, minkä jälkeen mieliala laskee huomattavasti ja olo tuntuu masentuneelta.
Kokaiinin käyttäjät alkavat herkästi pitää masennuksen tunnetta loitolla uudella annoksella, näin syntyy kokaiiniriippuvuus. Toistuvasti käytettynä kokaiini aiheuttaa masennusta, ahdistusta, unettomuutta ja motorisia vaikeuksia. Kokaiinin yliannos aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja sydänoireita, pahimmillaan kuoleman.
Ekstaasi eli metyleenidioksimetamfetamiini tunnetaan nimillä XTC, MDMA, E ja Adam. Ekstaasi vaikuttaa serotoniinin tuotantoon ja antaa hyvän olon ja avoimuuden tunteen.
MDMA:sta ryhdyttiin alunperin kehittämään lääkettä, jonka oli tarkoitus auttaa potilaita puhumaan tunteistaan. Lääkkeen kehittäminen keskeytettiin 1986, koska eläinkokeissa huomattiin sen tuhoavan aivoja.
MDMA-lääkkeen kehitystä on jatkettu ja viime vuosina sitä on testattu myös ihmisillä. Aika näyttää, saadaanko siitä kehitettyä ihmisille tarpeellinen, hyväksytty lääke.
Bilehuume ekstaasi ja kehitteillä oleva MDMA-lääke ovat kaksi ei asiaa. Bilehuume ekstaasi on tutkimuksissa todettu aivoja vaurioittavaksi aineeksi.
Johns Hopkinsin yliopistossa tutkittiin ekstaasin käyttäjien aivoja. Tutkimukseen osallistujat olivat käyttäneet viiden vuoden ajan ekstaasia yli 200 kertaa. Heidän käyttäytymisensä oli normaalia, mutta aivojen skannaus osoitti, että heidän aivonsa olivat vaurioituneet ja heidän muistitestien tulokset olivat heikompia kuin ihmisillä, jotka eivät käytä huumeita.
Erityisesti serotoniinia tuottavat solut olivat vaurioituneet. Niitä oli 20 - 60% tavanomaista vähemmän. Serotoniinin tuotannon häiriintyminen voi vaikuttaa muistamiseen ja oppimiseen. 2003 Saksassa tehtiin tutkimus, jossa koehenkilöt lopettivat ekstaasin käytön 20 viikkoa ennen aivokuvausta (PET). Heidän serotoniin tuotannossaan näkyi toipumisen merkkejä.
Toisaalta eläinkokeissa näkyy ekstaasin aiheuttamia aivovaurioita vielä seitsemän vuotta ekstaasin käytön jälkeen. Vauriot ovat kuitenkin vähäisempiä kuin viikko käytön lopettamisen jälkeen.
Kannabis Hasis- ja mariahuanatuotteita saadaan kannabis sativa -hamppukasvista. Marihuanaan käytetän kasvin kukintoja ja ylimpiä versoja. Hasista valmistetaan hampun hartsista. Kasvin tajunnan tasoa muuttava aine on nimeltään
THC, delta-9-tetrahydrokannabinoli.
THC vaikuttaa kannabinoidireseptoreihin eri puolilla aivoja. Kannabis heikentää muun muassa muistin toimintaa (hippokampus), keskittymistä (aivokuori) ja kehon liikkeiden hallintaa (pikkuaivot). Runsas käyttö voi aiheuttaa muistin toimintahäiriöitä ja vieraantumista todellisuudesta.
Kannabiksen pitkäaikainen käyttö heikentää kognitiivisia kykyjä, erityisesti verbaalista oppimiskykyä, muistia ja huomiokykyä.Yhteys on erityisen selvä, jos kannabiksen käytön on aloittanut nuorena. Nuorena aloitettu kannabiksen käyttö voi muuttaa aivojen rakennetta pysyvästi. Nuorten kannabiksen käyttö on yhdistetty myös yleiseen apaattisuuteen, motivaation puutteeseen sekä huonoon työ-ja opiskelumenestykseen. Päihdelinkki.fi
Opiaatit Vuonna 1973 tutkijat havaitsivat, että aivoissa on reseptorit opiaateille. Nämä reseptorit sijaitsevat aivoalueissa, jotka ovat tärkeitä hengityksen kannalta sekä kivun ja tunteiden käsittelyssä. Heräsi kiinnostus, miksi aivoissa on tällaisia reseptoreita. Vastaus oli aivojen itse tuottama, täysin turvallinen opiaatti endorfiini, aivojen oma luonnollinen kivunlievittäjä.
Luonnosta opiaatteja saadaan opiumi-kasvista. Siitä on valmistettu vahvoja lääkkeitä ja huumausaineita muinaisen Egyptin ajoista lähtien. Opiumi oli tärkeä vientituote Kiinalle vuoteen 1729 saakka, jolloin sen käytöstä ja ulkomaille viennistä tuli Kiinassa laitonta. Tämä järkytti brittejä, jotka hoitivat monia terveysongelmia opiumilla. Kiinan ja Britannian välille syttyi opiumi-sota, joka ajoittui vuosiin 1839 - 1842.
Opiaateja on useissa vahvoissa huumausaineissa ja lääkkeissä: morfiinissa, heroiinissa ja kodeiinilääkkeissä. Opiaatit antavat lyhytkestoisen kivunlievityksen ja euforian. Sitä seuraa suuri määrä haittavaikutuksia: ahdistusta, ripulia, hypotermiaa, hengitysvaikeuksia ja jatkuvaa kuoleman uhkaa muuten kuin lääkärin valvonnassa käytettynä.
Opiaattiriippuvuudesta on vaikea päästä irti eikä vierottuminen yleensä onnistu ilman päihdelääketieteen ammattilaisten apua.
Vahvat kipulääkkeet saattavat sisältää kodeiinia eli metyylimorfiinia. Niitä käyttäessä on tärkeää olla tarkkana, että noudattaa tarkasti lääkärin määräämää annostusta ja että käyttö on lyhytaikaista. Monet ovat tulleet huomaamattaan lääkeriippuvaisiksi käyttäessään liian paljon ja liian pitkiä aikoja tiettyjä vahvoja kipulääkkeitä. Lääkeriippuvuudesta irti pääsemiseen tarvitaan yleensä vierotushoitoa samoin kuin laittomista huumeista irti pääsemiseen.
LSD
LSD eli lysergihapon dietyyliamidi on vahva huume, joka muuttaa ajatuksia ja tajunnantasoa. Se aiheuttaa hallusinaatioita, vaino-harhaisuutta ja unen kaltaista olotilaa valveilla ollessa. LSD voi saada aikaan voimakkaan onnellisuuden, surullisuuden tai pelon tunteen.
LSD aiheuttaa myös "flash backeja" eli välähdyksiä tajunnantilan muutoksista viikkoja ja jopa vuosia LSD:n käytön lopettamisen jälkeen.
Lue seuraavaksi: