Tietokone menee lepotilaan, kun sitä ei käytetä aktiivisesti.Tietokoneen päivitykset tehdään usein yön aikana lepotilassa. Samoin tapahtuu aivoissa: Kun nukut, aivosi ovat lepotilassa. Unen aikana aivoissa tapahtuu tärkeitä päivityksiä: Aivot käsittelevät päivän aikana kokemiasi ja oppimiasi asioita. Tärkeimmät ja
kiinnostavimmat tiedot sekä vahvat tunnekokemukset tallentuvat aivojesi
pitkäkestoiseen muistiin.
Jos olet harrastanut päivällä liikuntaa, lihaksesi sekä liikunnalliset taitosi kehittyvät unen aikana. Säännöllinen lepotila ja rentoutuminen ovat välttämätöntä aivojen toiminnalle.
Molemmat toimivat energialla
Tietokone toimii sähköllä. Ruoka on aivojen energianlähde. Aivot tarvitsevat
sopivasti proteiinia, pitkäkestoisia hiilihydraatteja, mineraaleja sekä
glukoosia eli rypälesokeria. Glukoosia saa marjoista, vihanneksista
ja hedelmistä.
Makeisissa, virvoitusjuomissa ja leivonnaisissa käytetty sokeri on yleensä sakkaroosia, joka imeytyy vereen helposti ja nostaa verensokeria hyvin nopeasti. Liiallinen sakkaroosin käyttö voi tehdä aivot väsyneeksi ja heikentää keskittymiskykyä.
Molemmat tallentavat tietoa
Tiedät varmasti, miten tietoa tallennetaan tietokoneen kovalevylle. Aivojesi
muistijärjestelmä toimii samaan tapaan. Kokemasi ja oppimasi asiat tallentuvat
ensin lyhytkestoiseen muistiin, jossa tieto säilyy noin 20 sekuntia. Jos tieto on
merkityksellistä tai siihen yhdistyy vahva tunne, se tallentuu pitkäkestoiseen
muistiin.
Tunnekokemuksen voimakkuuden vuoksi muistamme hyvin ne asiat, joihin yhdistyy vahva myönteinen tai kielteinen tunne.
Molemmat voivat mennä jumiin
Oppiminen ja uusien taitojen kehittyminen on tehokkainta, kun menet hieman mukavuusalueesi ulkopuolelle ja haastat itseäsi kokemaan uutta.
Jos olet liian vaativa itseäsi kohtaan etkä anna aivoille lainkaan mahdollisuutta lepoon ja rentoon oleskeluun, aivot voivat kuormittua liikaa ja mennä jumiin.
Ylikuormittumisen huomaa siitä, ettet edisty tavoitteissasi. Tekeminen ei tunnu enää mukavalta ja palkitsevalta, vaan raskaalta ja ahdistavalta. Silloin aivot eivät ole päässeet tarpeeksi rentoutuneeseen lepotilaan, jossa syvin ja tehokkain oppiminen tapahtuu.
Tietokoneessa on sensorit, ihmisessä aistit
Älylaitteissa on sensoreita, jotka aistivat kosketusta ja liikettä. Kosketusnäyttö ja hiiri ovat yleisimmät sensoreihin perustuvat toiminnot.
Aivoissa sensorien virkaa toimittavat aistit: näkö-, kuulo-, haju-, tunto- ja makuaisti. Aistien avulla ihminen hankkii tietoa. Aistit tekevät kaiken aikaa havaintoja ympäristöstä, toisista ihmisistä ja kehon sisäisistä tapahtumista, esimerkiksi kivusta tai jännityksestä. Aistimme ympäristöstä ja toisissa ihmisistä erilaisia ilmeitä, kehonasentoja, äänensävyjä ja tuoksuja. Aistien antama tieto auttaa sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin ja tunnistamaan uhkatekijät.
Kumpikaan ei kestä iskuja
Kun pudotat tietokoneen lattialle, se voi hajota. Samoin voi käydä aivoille, jos
päähän osuu kova isku. Hajonneen tietokoneen tilalle voi hankkia uuden, joskin koneelle tallennettuja tietoja ja valokuvia saatetaan menettää lopullisesti.
Mutta jos aivosi vahingoittuvat, niitä on vaikea korjata. Aivot ovat niitä harvoja
ihmiskehon osia, joiden tilalle ei voi laittaa proteesia. Pyöräillessä ja jääkiekossa käytetään kypärää, jotta aivot ovat paremmin suojassa. Kenenkään päätä ei saa
lyödä, ei täräyttää maahan eikä seinään. Omaa ja toisten ihmisten päätä
täytyy suojella.
Lue seuraavaksi:
Opi säätelemään stressireaktioitasi