Epilepsiakohtaus on häiriö aivojen sähkötoiminnassa. Kuka tahansa voi saada kertaluontoisen epileptisen kohtauksen. Syynä satunnaiseen kohtaukseen voi olla kova stressi, valvominen tai päihteiden vierotusoireet. Jos kohtaukset toistuvat, ihminen on sairastunut epilepsiaan.
Eptileptinen kohtaus aiheuttaa tajuttomuuden sekä kouristelua tai tajunnan sumentumisen. Kohtaus kestää muutamia minuutteja. Jos kohtaus jatkuu yli viisi minuuttia, pitää lähteä lääkäriin.
Jos olet paikalla jonkun saadessa epileptisen kohtauksen, sinä voit auttaa.
Älä yritä estää kouristelua äläkä laita mitään kohtauksen saaneen suuhun. Laita pään alle jotain pehmeää, jotta hän ei satuta päätään. Älä hätäänny. Kohtaus kestää muuutamia minuutteja. Kun kouristelu alkaa vähentyä, käännä hänet kylkiasentoon niin, että hänen on helppo hengittää. Jos kohtaus jatkuu yli viisi minuuttia, kyseessä on hänen ensimmäinen kohtauksensa tai hän on satuttanut itsensä kohtauksen aikana, soita hätänumeroon 112.
Migreeni ja muut päänsäryt Päänsärky on tyypillinen aivotoiminnan ohimenevä häiriö, joka johtuu usein alhaisesta verensokerista, jumiutuneista hartialihaksista tai väsymyksestä. Jos päänsärky on toistuvaa, kannattaa kääntyä terveydenhoitajan puoleen. Migreeni on neurologinen sairaus, joka aiheuttaa voimakkaita pääsärkykohtauksia. Migreeni saa alkunsa aivorungon alueelta. Sen alkuoireita ovat usein niskasärky ja ainoastaan toisessa aivolohkossa tuntuva päänsärky. Migreenin voi laukaista väsymys, stressi, hormonaaliset muutokset, voimakas valo tai haju.
Aivorungosta lähtee kolmoishermo, joka toimii pään ja kasvojen alueen tuntohermona sekä verenkierron säätelijänä. Kolmoishermo alkaa lähettää kipusignaaleja aivojen kipuun reagoiville alueille. Migreenikohtaus voi aiheuttaa toimintakyvyn tilapäisen menetyksen, pahoinvointia ja voimakasta aistiherkkyyttä: Valo ja äänet voivat tuntua sietämättömiltä.
Migreenikohtaus kestää muutamasta tunnista useisiin vuorokausiin. Kohtausta seuraa jälkivaihe, jolloin olo voi olla joko väsynyt tai ylienerginen. Jälkivaiheineen kohtaus kestää jopa 5 - 6 vuorokautta. Lisätietoja migreenistä saat Suomen Migreeniyhdistyksen nettisivuilta.
Aivotärähdys on lievä aivovamma, joka menee ohi. Aivotärähdyksen voi aiheuttaa päähän osunut kova isku. Aivotärähdyksen saadessaan ihminen ei mene tajuttomaksi, ei kouristele eikä menetä muistiaan yli kymmeneksi minuutiksi.
Jos edellä mainittuja oireita ilmenee, pitää lähteä tarkistamaan tilanne lääkärin vastaanotolle. Lääkäriin on lähdettävä myös, jos käsissä tai jaloissa on tunnottomuutta tai lihasheikkoutta, ihminen näkee kaksoiskuvia tai näössä on muita häiriöitä tai hänellä on vaikeuksia puhua ja ymmärtää puhetta normaalisti.
Aivotärähdys aiheuttaa päänsärkyä, väsymystä ja pahoinvointia. Aivotärähdyksen saannin jälkeen ei saa jäädä yksin eikä seuraavaa yötä saa viettää yksin. Potilas pitää herättää kaksi kertaa yön aikana voinnin tarkistamiseksi. Aivotärähdyksen oireet katoavat yleensä muutamassa päivässä.
Lepo ja rasituksen välttäminen on tärkeää. Urheilutreenit pitää jättää väliin toipumisen ajaksi. Jos isku on ollut tavallista aivotärähdystä kovempi, väsymys ja päänsärky voivat jatkua pari viikkoa. Jos oireet eivät hellitä, tarvitaan lisätutkimuksia.
Masennus on neuroniverkon sairaustila. Neuroniverkoston mielialan ja toimintakyvyn säätelystä vastaavat osat lamaantuvat stressihormoni kortisolin "painosta". Seurauksena on, että ihmisen on vaikea säädellä tunteitaan ja toimintatarmoaan. Aivan yksinkertaisetkin arkiset asiat voivat tuntua ylivoimaisilta ja tunteet voivat olla joko turtuneet (mikään ei tunnu enää miltään) tai voimakkaat ja hallitsemattomat (itkemistä ei pysty lopettamaan / olo on jatkuvasti ärtynyt / ahdistaa ja pelottaa).
Masennuksen hoidossa on tärkeää pyrkiä aktivoimaan dopamiinin, serotoniinin ja endorfiinin tuotantoa aivoissa. Näiden välittäjäaineiden tuotantoa voi vauhdittaa liikunnalla, oleskelemalla luonnossa ja tekemällä asioita, jotka ovat itselle mielekkäitä ja motivoivia. Myös säännöllinen ja aivoystävällinen ruokailu on tärkeä osa masennuksen hoitoa.
Stressiä kannattaa pyrkiä vähentämään niin paljon kuin mahdollista, jotta kortisolin eritys tasaantuu ja masennusoireet alkavat lievittyä.
Liikkeelle lähteminen ja oman toimintakyvyn aktivointi voi tuntua masentuneena täysin ylivoimaiselta. Toipumisen kannalta on kuitenkin tärkeää yrittää nostaa omaa energiatasoa tekemällä päivittäin asioita, jotka tuottavat 1) hyvää mieltä 2) aikaansaamisen tunnetta.
Lue seuraavaksi:
Miten erilaiset päihteet vaikuttavat aivoihin?